Auttajan varjo terapiatyössä
30/08/2019How our past can impact our mental and even physical wellbeing ? EAP & workplace counselling are effective tools to tackle those issues at work.
11/10/2019On mielestäni ajatus, joka ampuu avaruuteen.
Lähes aina konflikteissa on enemmän kyse ihmisestä – hänen tarpeista ja tunteista ja siitä miten hän kokee toisen ihmisen toiminnan – kuin asioista paperilla. Jos ihminen kokee tulleensa jyrätyksi, petetyksi, ohitetuksi, huijatuksi, torjutuksi tai vähätellyksi, on oikeastaan aivan sama mikä se asia on. Jos toisen toiminta saa ihmisen kokemaan, ettei häntä kunnioiteta, arvosteta tai hyväksytä, on turha sovitella asiaa, kun pelissä on paljon enemmän. Tästä syystä konfliktin sovittelu ei saisi perustua liikaa asian tuijottamiseen, tyydyttävän kompromissin löytämiseen ja tekniseen suoritukseen vaan niiden tunteiden käsittelyyn, joita tilanne osapuolissa herättää.
Asiakeskeinen sovittelu ratkaisee lähes aina vain sen kyseisen asian, mutta ei muuta kahden ihmisen välillä tapahtuvaa toimintaa ja vuorovaikutusta, jolloin pian on edessä uusi asia, joka uhkaa täsmälleen samoja tarpeita ja herättää samoja tunteita kuin edellisellä kerralla.
Meistä tuskin kukaan saa rauhaa asialleen, jos koemme ettei toinen todella ymmärrä miltä meistä tuntuu. Asioiden takana on a i n a tunteva ihminen, joka haluaa tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi oman todellisuutensa ja tunteidensa kanssa. Jos tämä jää puuttumaan, tukevaa siltaa ja luottamusta kahden ihmisen välille ei todellisuudessa olla rakennettu. Kaikki saa jatkua näennäisenä ja ennallaan, jolloin kuilu uuden tilanteen eteen tullessa vain syvenee.
Toinen äärimmäisen tärkeä asia konfliktin sovittelussa on turvata se, että osapuolet voivat luottaa siihen, että sovittelija kykenee tasavertaiseen kohteluun ja objektiivisuuteen. Jotta tämä mahdollistuu, tulisi sovittelijana aina käyttää henkilöä, jonka todellisuutta kyseinen konflikti ei millään tavoin uhkaa, jolla ei ole mitään tunnesidettä henkilöihin tai yhteisöön, jossa konfliktin osapuolet toimivat. Tunneside on aina huomioon otettava riski sovittelun onnistumisen kannalta, olkoonkin että sovittelija on teknisesti osaava. Sovittelutilanteen onnistumista häiritsee jo niinkin pieni ohikiitävä ajatus, että sovittelijaa, olkoon vaikka henkilöstöhallinnon ihminen, opettaja tai esimies, kyllästyttää jatkuvat erimielisyyksien selvittelyt, ”kun tässä olisi niin paljon tärkeämpääkin tekemistä”. Jos tavoitteena on vain ja ainostaan saada konflikti äkkiä kunnialla hoidettua pois alta ja ”asia” sovittua, jotta voidaan keskittyä ”olennaiseen”, toimitaan väärästä, vaikkakin ymmärrettävästä agendasta käsin. Kaikista hedelmällisin lopputulos konfliktin sovittelussa saavutetaan silloin, kun konfliktin osapuolten välille rakentuu toimiva ja luottamuksellinen yhteys. Tällöin he pystyvät tulevaisuudessa käsittelemään mahdolliset uudet haasteet rakentavasti keskenään.
Pieninkin ja mitättömältä tuntuva erimielisyys on hyvä purkaa, jotta tilanne ei eskaloidu. Kahden ihmisen välinen kitka vaikuttaa kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin ja siten koko yhteisön hyvinvointiin.
Jos jokin havaitsemasi asia mietityttää, ota yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse. Kerron konfliktin sovittelusta ja toimintamahdollisuuksista mielelläni lisää.
Ruusa Hentilä
Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja/ konfliktinsovittelija/terapeutti
mob: + 358 44 070 4448
e-mail: ruusa@mindfaculty.fi / www.mindfaculty.fi
#MindFaculty # konfliktinsovittelu # rakentavavuorovaikutus # NVC #ihminentavattavissa
1 Comment
Hei Pirkko,
Voimme hyvin jatkaa ajatustenvaihtoa – esim. puhelimitse. Numeroni on 044-0704448, johon voit soittaa suoraan tai lähettää puhelinnumerosi tekstiviestillä, niin minä soitan sinulle.
t. Ruusa