Nyt on taas se aika vuodesta, kun saattaa pakkasidyllin keskeltä hiihtoladulla kuulla ärräpäitä. Ilmiöstä on kirjoiteltu paljon myös lehtien sivuilla ja tämä ilmiö on ristitty laturaivoksi. Iltasanomat kirjoitti aiheesta jutun taannoin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006406725.html ), ja siinä esitetyn näkemyksen mukaan ärräpäitä päästää suustaan yleisimmin 50-60 vuotias mies.
”Urpo – mitä vit**a kiilaat tuolla tavalla eteeni – mä kyllä prkl näytän sulle!!!” Tämän tyyppinen ärräpäälause ei rajoitukaan enää talviaikaan. Tätä saattaa kuulla vuoden ympäri, eikä pelkästään lumisilla alueilla. Tähän voi törmätä myös ulkomailla. Tällekin ilmiölle on annettu nimi: liikenne- tai rattiraivo. Englanniksi ilmiö tunnetaan nimellä road rage ja wikipedia tietää kertoa (https://en.wikipedia.org/wiki/Road_rage ), että tyypillisin rattiraivoaja on reilu 30-vuotias ja mies (peräti yli 96% tapauksista).
”Voihan stana sentään tätä vaatekaapin kokoamista – ei tää v*ttu voi onnistua!!!” Tämäkin ilmiö esiintyy ympäri vuoden ja vaikka en ole tämän ilmiön kohdalla törmännyt virallisiin tai epävirallisiin nimiin, niin ristin sen tässä vaikkapa manuaaliraivoksi. Tästä en ole löytänyt lehtiartikkeleita, mutta oma näppituntuma on, että tätäkin esiintyy suht usein nimenomaan miesten keskuudessa.
Ja sitten on tietenkin somen loputon taisteluareena, missä vihaa ilmaistaan välillä suoremmin ja välillä sarkasmin/kuittailun/oikeassa olemisen/yläpuolelle asettumisen/jne. passiivis-agressiivisemmassa muodossa. Tämä vihanilmaisun muoto, mistä voidaan käyttää nimitystä nettiraivo (eng. net rage) onkin jo huomattavasti tasaisemmin jakaantunut sukupuolten kesken. (www.statista.com/statistics/333954/us-young-internet-users-online-harassment-experiences-gender/ )
Kaikissa näissä esimerkeissä aikuinen ei osaa ottaa asianmukaista vastuuta tunteestaan – näissä tapauksissa vihastaan – ja voidaan sanoa, että näissä esimerkeissä tunne (viha) on isäntä ja ihminen on renki. Kaksi keskimmäistä näistä neljästä raivoesimerkistä ovat olleet myös hyvin tuttuja minulle. Siis ennen kuin aloin tutustumaan vihaani syvemmin. Minulle oli tyypillistä päästää sisäinen lohikäärmeeni valloilleen liikenteessä tai kaappia kootessa.
Miksi näin oli?
Yksinkertaisesti siksi, että näistä oli tullut minulle tiedostamaton väylä ventiloida sisälle pakkaantunutta vihaa. Vihaa, jonka olisi kuulunut näkyä ja kuulua eri (lue: rakentavammalla) tavalla – tasaisesti ja ”oikeassa kohdassa”. Palaan vielä tähän, mutta sitä ennen pohdin, miksi minulle oli iskostunut tällaiset tavat vihan ilmaisuun. Tavat, jotka tuntuivat olevan sitkeästi osa minua.
Kaikki lähtee lapsuudesta. Jari Sinkkonen on kirjoittanut vanhemmuudesta mm. näin: vanhemman keskeinen tehtävä on auttaa lasta säätelemään ja hallitsemaan tunteitaan.
Otetaan muutama esimerkki vanhemman erilaisista tavoista auttaa lapsia tunnetaidoissa.
Pikku-Pekka suuttuu, kun pikkusisko Maija sai violetin hammasharjan ja se tuntuu Pikku-Pekasta kivemmalta harjalta kuin oma vihreä. Pikku-Pekka alkaa polkea jalkaa lattiaan ja huutamaan: ”tää on ihan epääää!!!”
Miten vanhemmat reagoivat tässä tilanteessa, kun Pikku-Pekka on vihainen? Vaihtoehtoja voisi olla:
Näistä vaihtoehdoista 1-4 johtavat kaikki enemmän tai vähemmän ”ei-optimaaliseen” lopputulokseen: ikävimmillään viha kietoutuu häpeään eli ihmisen vihan ilmaisusta alkaa tulla hävettävää ja siten ihminen alkaa rajoittamaan/ohittamaan/tukahduttamaan/jne. vihan ilmaisuaan.
Vaihtoehto 5:llä on puolestaan parhaat mahdollisuudet pitkässä juoksussa auttaa lasta/ihmistä kehittymään tunnetaidokkaammaksi ihmiseksi – myös vihan kohdatessa.
Voin kokemuksesta käsin todeta, että tämä on todella vaikea tehtävä kelle tahansa vanhemmalle, ja peesaan myös väitettä, että kukaan ei saa 100% täydellistä opastusta tässä vanhemmiltaan – armollisempaa on puhua riittävästä vanhemmuudesta tässä kohtaa.
Olen itsekin saanut lapsuudessani enemmän a-d kohdan ”vihan peilausta”, joten ymmärrän kyllä nykyisin, miksi minunkin vihani näyttäytyy usein vahingollisesti. Mutta vaikka olen saanut tietyt lapsuuden ”ohjelmoinnit” omaan tunteiden ilmaisuun ja säätelyyn (ml. viha), niin lohdullista on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia tapoja. Sellaisia tapoja, joiden johdosta minä ja ympäristöni voi paremmin.
Palaan siis vielä siihen, miten olen opetellut omassa prosessissani ilmaisemaan vihaa siten, että se palvelee paremmin omaa hyvinvointiani. Toisin sanoen, miten olen opetellut ilmaisemaan vihaani rakentavammalla enkä niin repivällä tavalla.
Ihan alkuun se on tarkoittanut vihani jakamista turvalliselle aikuiselle (mentorille/terapeutille), joka on osannut ottaa sen vastaan ja kunnioittanut sitä. Tässä peilauksessa olen saanut opetella suhdettani vihaan ihan uudella tasolla ja syvyydellä. Pikkuhiljaa tutustuttuani vihaani turvallisessa ohjauksessa, olen alkanut harjoitella sen ilmaisemista rakentavammalla tavalla: se on tarkoittanut kohdallani mm. selkeämpää rajojen laittoa, vähemmän pakonomaista miellyttämistä, uskallusta sanoa joskus myös EI, uskallusta jakaa ympärillä olevilleni ihmisille, jos joku ”pikku juttu” harmitti/ärsytti minua tai vaikkapa uskallusta sanoittaa omia tarpeitani eri valintatilanteissa.
Kaikki tämä opettelu on auttanut minua ventiloimaan ärsytystä/turhautumista/vihaa/raivoa paremmin tilannekohtaisesti. Kun olen ottanut vastuuta vihastani oikealla kohdalla ja harjoitellut tekemään sitä rakentavammin, minun ei ole tarvinnut samalla tavalla pullottaa ja koteloida sitä ”omaan tiedostamattomaan ruutikellariini”.
Olen nimittäin huomannut, että jos vihani on pakkautunut ja kumuloitunut arjen eri pikkutilanteissa tuonne ruutikellariini (olen saattanut ohittaa jonkun minua ärsyttäneen tilanteen vähättelemällä sitä), niin todennäköisyydet vaikkapa liikenneraivolle ovat kasvaneet. Toinen vahingollinen, ja itselleni tuttu tapa, oli pakata vihaa eri tilanteista ja alkaa osoittamaan sitä itselleni vihaisen itsepuhelun kautta – esim. jos tein virheen, niin armoton itseni sättiminen siinä kohtaa.
Tutustuminen syvemmin vihaan on ollut yksi voimaannuttavimmista ja vapauttavimmista asioista omassa henkilökohtaisessa kasvuprosessissa. On vaikeaa korostaa sen merkitystä liikaa oman hyvinvointini kannalta.
Valitettavan usein törmään kuitenkin ihmiseen, joka pitää vihaa yleisesti tai omaa vihaansa jotenkin vääränä, huonona, hävettävänä, vaarallisena tai jopa syntisenä. Jotain noista se saattaa ollakin, jos puhutaan esimerkiksi repivästä vihasta toisia kohtaan, vihanpidosta, katkeruudesta tai itsevihasta. Onkin tärkeää oppia erottamaan terve vihastumisen tunnereaktio näistä edellä mainituista.
Kun oppii tunnistamaan oman vihan, kuuntelemaan ja kunnioittamaan sitä sekä ilmaisemaan sitä ympäristölle rakentavasti esim. rajojen laittamisena, siitä tulee kokemukseni mukaan mahtava itsensä puolustaja sekä oman hyvinvoinnin takuumies (tai nainen:)). Voin siis suositella: ala tutustumaan vihaasi syvemmin. Se on huippuinvestointi oman hyvinvointisi vinkkelistä.
Aku Hentilä
Yksi oma ryhmävalmennusohjelma sekä kaksi ohjelmaa, missä MindFaculty toimii virallisena ja auktorisoituna sopimusvalmentajana.
MindFacultyn Hyvinvointivalmennus
(kesto 3-6vkoa)
Ryhmävalmennus yhteistyössä:
Moodmetric-mittaus (kesto 3-6vkoa). Lisätietoa täältä..
Nextmile-valmennus (kesto +/- 5 vkoa). Lisätietoa täältä..
Yksi oma ryhmävalmennusohjelma sekä kaksi ohjelmaa, missä MindFaculty toimii virallisena ja auktorisoituna sopimusvalmentajana.
MindFacultyn Hyvinvointivalmennus (kesto 3-6vkoa)
Ryhmävalmennus yhteistyössä:
Moodmetric-mittaus (kesto 3-6vkoa). Lisätietoa täältä..
Nextmile-valmennus (kesto +/- 5 vkoa). Lisätietoa täältä..
1. Alkukartoitus – voidaan tehdä livenä tai etänä
2. Moodmetric-ryhmämittaus; lisätietoa täältä.
3. Fyysinen hyvinvointi -työpaja (2h) – voidaan tehdä livenä tai etänä
4. Psyykkinen hyvinvointi -työpaja (2h) – voidaan tehdä livenä tai etänä
5. Sosiaalinen hyvinvointi -työpaja (2h) – voidaan tehdä livenä tai etänä
6. Valmennuksen yhteenveto, raportointi ja jatkotoimet
Ryhmävalmennus voidaan toteuttaa livenä tai etänä. Valmennusohjelma vie n. 6-8 viikkoa.
Valmennuksen tavoite:
1. Nostaa yleisesti ymmärrystä positiivisesta ja negatiivisesta stressistä ja mistä ne johtuvat
2. Tiedostaa omat stressitasot Moodmetric-älysormusmittauksen avulla
3. Nostaa ymmärrystä kokonaishyvinvoinnin osa-alueista: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi
4. Antaa konkreettisia työkaluja hallita stressiä paremmin ja edesauttaa omaa kokonaishyvinvointia
*Kun ryhmän koko on 30. Kysy lisää eri henkilömäärillä ja aiheilla. info@mindfaculty.fi
Työyhteisö: tiimi, yksikkö, osasto
Psykologinen turva, motivaatio, tunteet & vuorovaikutus
Innostavia ja motivoivia luentoja työyhteisön kehittämiseen, johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyen. Valikoimastamme löytyy kolme aihetta, jotka kaikki voidaan tehdä livenä tai etänä:
1. Psykologinen turvallisuus (etätyömaailmassa)
2. Lisää motivaatiota (etätyömaailmassa)
3. Tunteista tehoja: tunteet ja vuorovaikutus (etä)työpaikalla
Innostavia ja motivoivia luentoja työyhteisön kehittämiseen, johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyen. Valikoimastamme löytyy kolme aihetta, jotka kaikki voidaan tehdä livenä tai etänä:
1. Psykologinen turvallisuus (etätyömaailmassa)
2. Lisää motivaatiota (etätyömaailmassa)
3. Tunteista tehoja: tunteet ja vuorovaikutus (etä)työpaikalla
1. Etäluento aiheesta (2,5h) ”Psykologinen turvallisuus”, jonka pohjalta yrityksen/osaston henkilöstölle jaetaan etätehtävä.
2. Etätehtävän suorittaminen pienryhmissä itsenäisesti työnantajan osoittamalla ajalla / tavalla (n. 2h)
3. Etätapaaminen (2h): tehtävien purku + keskustelua
Valmennuksen tavoite:
1. Psykologisen turvan käsitteen ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen
2. Psykologisen turvan vaikuttavuuden ymmärtäminen
3. Työkalujen tarjoaminen oman toiminannan kehittämiseen ja psykologisen turvan vahvistamiseen
*Kun ryhmän koko on 30. Kysy lisää eri henkilömäärillä ja aiheilla. info@mindfaculty.fi
Yksilösparrausta, työkaluja
hyvinvoinnin lisäämiseksi
Matalan kynnyksen ja ns. Ennakoivan Avun Palvelulle asetettujen (eng. Employee Assistance Program, EAP) standardien mukaiset. Käyttämämme työyhteisövalmentajat ovat kaikki monivuotisen terapiakoulutuksen omaavia rautaisia ammattilaisia.
Kun perinteinen työterveyshuolto keskittyy oireiden ja sairauksien hoitoon, niin EAP:n tavoite on helpottaa mentaalipuolen kuormitusta ja sitä kautta ennaltaehkäistä oireiden kroonistuminen ja lopulta sairastuminen. Tähän perustuu myös EAP:n taloudellinen hyöty.
EAP:sta tutkittua:
– Korkea ROI eli sijoitetun pääoman tuotto: sijoitettu € tulee 3-10 kertaisena takaisin (1)
– Sairauspoissaolot jopa – 60% (2)
– Käyttäjien korkea tyytyväisyysaste (>90%) (2)
– Työn tuottavuus nousee jopa 25% (3)
MindFaculty tarjoaa kolmea eri yksilöpalvelua yritysten työntekijöille.
MindFaculty SOLMU on akuutti sparrausapu työntekijöille. Työntekijä voi sparrata MindFacultyn nimeämän ammattilaisen kanssa mistä tahansa elämänsä ”solmusta” – esim. parisuhde-, vanhemmuus- tai muista ihmissuhdehaasteista.
MindFaculty EAP eli Ennakoivan Avun Palvelu. EAP on paketoitu 5, 10 tai 20 etätapaamisen sarjoihin ja se on MindFacultyn kehittämä hyvinvointi-valmennusohjelma yksilöille.
MindFaculty SOVITTELU on tarkoitettu yritysten sisäisiin ja ulkoisiin ristiriitatilanteisiin. Palvelun tavoitteena on löytää sopu ja välttää tilanteen eskaloituminen esimerkiksi oikeusprosessiksi.
Teemme työyhteisövalmennusta, mutta kaikki tekijämme ovat taustoiltaan ITT®-terapeutteja ja pystymme tarvittaessa ratkomaan vaikeitakin haasteita, kuten vaikkapa uupumusta, palkotiloja, addiktioita, parisuhdekriisejä ja itsetuhoisuutta.
Lisäinfoa, mm. EAP:n tarkempi palvelukuvaus, löytyy MindFacultyn Palvelukatalogi 2021:sta. Tilaa oma katalogisi: info@mindfaculty.fi
Matalan kynnyksen ja ns. Ennakoivan Avun Palvelulle asetettujen (eng. Employee Assistance Program, EAP) standardien mukaiset. Käyttämämme työyhteisövalmentajat ovat kaikki monivuotisen terapiakoulutuksen omaavia rautaisia ammattilaisia.
Kun perinteinen työterveyshuolto keskittyy oireiden ja sairauksien hoitoon, niin EAP:n tavoite on helpottaa mentaalipuolen kuormitusta ja sitä kautta ennaltaehkäistä oireiden kroonistuminen ja lopulta sairastuminen. Tähän perustuu myös EAP:n taloudellinen hyöty.
EAP:sta tutkittua:
– Korkea ROI eli sijoitetun pääoman tuotto: sijoitettu € tulee 3-10 kertaisena takaisin (1)
– Sairauspoissaolot jopa – 60% (2)
– Käyttäjien korkea tyytyväisyysaste (>90%) (2)
– Työn tuottavuus nousee jopa 25% (3)
MindFaculty tarjoaa kolmea eri yksilöpalvelua yritysten työntekijöille.
MindFaculty SOLMU on akuutti sparrausapu työntekijöille. Työntekijä voi sparrata MindFacultyn nimeämän ammattilaisen kanssa mistä tahansa elämänsä ”solmusta” – esim. parisuhde-, vanhemmuus- tai muista ihmissuhdehaasteista.
MindFaculty EAP eli Ennakoivan Avun Palvelu. EAP on paketoitu 5, 10 tai 20 etätapaamisen sarjoihin ja se on MindFacultyn kehittämä hyvinvointi-valmennusohjelma yksilöille.
MindFaculty SOVITTELU on tarkoitettu yritysten sisäisiin ja ulkoisiin ristiriitatilanteisiin. Palvelun tavoitteena on löytää sopu ja välttää tilanteen eskaloituminen esimerkiksi oikeusprosessiksi.
Teemme työyhteisövalmennusta, mutta kaikki tekijämme ovat taustoiltaan ITT®-terapeutteja ja pystymme tarvittaessa ratkomaan vaikeitakin haasteita, kuten vaikkapa uupumusta, palkotiloja, addiktioita, parisuhdekriisejä ja itsetuhoisuutta.
Lisäinfoa, mm. EAP:n tarkempi palvelukuvaus, löytyy MindFacultyn Palvelukatalogi 2021:sta. Tilaa oma katalogisi: info@mindfaculty.fi
Cookie | Kesto | Kuvaus |
---|---|---|
_GRECAPTCHA | 6 kuukautta | Googlen recaptcha-palvelu asettaa tämän evästeen tunnistamaan robotit suojaamaan verkkosivustoa haitallisilta roskapostihyökkäyksiltä. |
cookielawinfo-checkbox-analytics | 11 kuukautta | Tämän evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus. Evästettä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus kategoriassa "Tilastointi" oleville evästeille . |
cookielawinfo-checkbox-functional | 11 kuukautta | Tämän evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus. Evästettä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus kategoriassa "Toiminnalliset" oleville evästeille . |
cookielawinfo-checkbox-necessary | 11 kuukautta | Tämän evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus. Evästettä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus kategoriassa "Välttämättömät evästeet" oleville evästeille . |
cookielawinfo-checkbox-others | 11 kuukautta | Tämän evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus. Evästettä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus kategoriassa "Muut" oleville evästeille . |
cookielawinfo-checkbox-performance | 11 kuukautta | Tämän evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus. Evästettä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus kategoriassa "Suorituskyky" oleville evästeille . |
elementor | Ei koskaan | Tätä evästettä käyttää verkkosivuston WordPress-teema. Sen avulla verkkosivuston omistaja voi toteuttaa tai muuttaa verkkosivuston sisältöä reaaliajassa. |
viewed_cookie_policy | 11 kuukautta | Evästeen asettaa GDPR Cookie Consent -laajennus, ja sitä käytetään tallentamaan, onko käyttäjä suostunut evästeiden käyttöön vai ei. Se ei tallenna henkilötietoja. |
Cookie | Kesto | Kuvaus |
---|---|---|
_ga | 2 vuotta | Google Analyticsin asentama _ga-eväste laskee vierailija-, istunto- ja kampanjatiedot ja myös seuraa sivuston käyttöä sivuston analytiikkaraporttia varten. Eväste tallentaa tiedot anonyymisti ja määrittää satunnaisesti luodut numerot yksilöllisten vierailijoiden tunnistamiseksi. |
_ga_G90Y799QE9 | 2 vuotta | Tämän evästeen on asentanut Google Analytics. jota käytetään yksilöimään käyttäjiä. |
_gat_gtag_UA-155997584-2 | 1 minutti | Googlen asettama käyttäjien erottamiseen. |
_gid | 1 päivä | Google Analyticsin asentama _gid-eväste tallentaa tietoja siitä, kuinka vierailijat käyttävät verkkosivustoa, ja luo samalla analytiikkaraportin verkkosivuston tehokkuudesta. Jotkut kerätyistä tiedoista sisältävät vierailijoiden määrän, niiden lähteen ja sivut, joilla he vierailevat nimettömänä. |