Kun työyhteisössä joku reagoi ”pahoinvoimalla”, niin mistä se kertoo? Kertooko se pahoinvoivasta henkilöstä vai kenties laajemmalti koko työyhteisöstä?

Oma kokemus on, että pahoinvoiva ihminen voi olla lopputulemana monesta eri juurisyystä.

Henkilön pahoinvointi voi yksinkertaisesti johtua työpaikan toimintakulttuurista. Esimerkkeinä voi olla vaikkapa haastavat esimies-alais- tai kollegiaaliset vuorovaikutussuhteet, pelon ilmapiiri, tiedon panttaaminen, epäoikeudenmukaisuus, puhumattomuus, pahantahtoisuus, tms.

Kun yleinen ilmapiiri on huono ja/tai tulehtunut, niin silloin voi hyvin olla, että jotkut – yleensä ensimmäisenä ne työpaikkojen ”tunnetuntosarvet – alkavat voimaan pahoin – ja hyvin usein vieläpä niin, että eivät oikein itsekään ymmärrä, miksi voivat niin pahoin.

Tällöin voidaan ajatella, että pahoinvoiva henkilö reagoi terveellä tavalla epäterveeseen ympäristöön. Viisas työympäristö osaa ottaa tällaisen signaalina lähteä tutkimaan työpaikan/tiimin rakenteita. Usein kuitenkin tällaisessa tilanteessa pahoinvoiva henkilö ohjataan hoitamaan oireita yksilöllisesti. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa isommassa kuvassa.

Toisaalta voi olla myös niin, että pahoinvoinnin lähteet liittyvät pahoinvoivaan henkilöön enemmän itseensä.  Esimerkkejä henkilöön itseen liittyvistä syistä voi olla työpaikalla esiintyvä oma kyvyttömyys/ haluttomuus asettaa rajoja, täydellisyyden tavoittelu, arvoristiriidat (oma työnkuva on ristiriidassa omien arvojen kanssa). Lopputuloksena voi yhtenä esimerkkinä olla riittämättömyyden tunne ja lopulta uupumus.

Niinkin voi olla, että töissä pahoinvoivalla henkilöllä on pahoinvoinnin lähteet kotona: parisuhdekriisi, vanhemmuuden haasteet, läheisen sairastelu tai kuolema, tms. Kirjo on laaja, mutta kotielämän kuorma alkaa yleensä pikkuhiljaa näkymään myös töissä: kyky olla esim. läsnä ja luova yleensä heikentyy ja paha olo ja uupumus alkavat pikkuhiljaa vyörymään kotoa myös töihin.

Työ- ja vapaa-aika ovat vielä helppo erotella sillä, milloin vastaa puhelimeen tai sähköpostiin, mutta työpaikalla syntyneitä tunteita ei voi tuosta vain napsaista pois kuin jotain valokatkasijaa kotiin mennessä (sama pätee päinvastoin: kotona syntyneet tunteet siirtyvät työpaikalle) à jos esim. oma pomo on sanonut jotain, mikä painaa mieltä, saattaa se kotona näkyä lapsille/puolisolle tiuskimisena.

Pahoinvoinnin juuret on aina syytä selvittää perin pohjin. Usein juuret ovat monisäikeiset. Kun syyt tiedetään, silloin pystytään myös hoitamaan niitä. Joskus tarvitaan enemmän yksilötyöskentelyä, toisinaan taas ryhmätyöskentelyä. Olemme kehitelleet yrityksessämme MindFacultyssa oman Employee Assistance Programin, jossa lähtökohtaisesti on valmennuksellinen ja ratkaisukeskeinen ote, mutta tarvittaessa pystymme tekemään töitä myös ns. esitietoisella ja tiedostamattomalla tasolla, jos tilanne niin vaatii. Lähestymisemme ihmisen hyvinvointiin on kokonaisvaltainen ja EAP:n tarkoitus on taklata haasteet – olivatpa ne sitten lähtöisin töistä tai kotoa – siten, että ihminen voisi paremmin riippumatta paikasta. Hyvinvoiva ihminen voi hyvin niin kotona kuin töissäkin ja on ilo niin perheelle kuin työnantajallekin.

Liitän tähän myös linkin YLE:n aamu-TV:stä eiliseltä. Klippi liittyy kirjoittamiini aiheisiin. Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11204724

#MindFacultynEAP #workplacecounseling #työhyvinvointi #vähemmänsairauspoissaoloja #enemmäntuottavuutta #korkeaROI